Kun Kärpät oululaisten sydämet valloitti

Vuonna 1960 Oulun Kärpät nousi ensimmäisenä pohjoissuomalaisena joukkueena palloilulajien SM-sarjaan. Tekojäärata oli valmistunut Raksilaan vuonna 1965, ja vajaat kymmenen vuotta myöhemmin sinne saatiin jäähalli.

”Kun Kärpät nousi mestaruussarjaan, se käynnisti voimakkaan juniorityön. Ajatuksena oli kasvattaa nuoria pelaajia ympäri Pohjois-Suomen sekä edustusjoukkueen reserviksi että lajin suosion levittämiseksi. Vahva juniorityö on noista päivistä lähtien ollut Kärppien tavaramerkki ja loppupeleissä myös menestyksen tae”, Oulun Kärpät Oy:n toimitusjohtaja Juha Junno kertoo.

Ensimmäinen Kärpistä maajoukkueeseen ja julkisuuden parrasvaloihin luistellut tähtipelaaja oli Esa Peltonen, Suomelle myöhemmin ensimmäisen maailmanmestaruuden ratkaisseen Ville Peltosen isä.

Kärppien nousukauden huipentumaksi muodostui vuosi 1981, jolloin nuori joukkue voitti kaikkien yllätykseksi mahtiseura Tampereen Tapparan SM-loppuottelusarjassa.

80-luvun alkuvuosina Kärpistä ponnahtivat kuuluisuuteen kaikkien aikojen taitokiekkoilija Kari Jalonen ja Pohjois-Suomen ensimmäinen NHL-tähti, taskuraketti Reijo Ruotsalainen.

”Noina aikoina syntyi lopullisesti Kärppien maine koko Pohjois-Suomen, voisiko sanoa puolen Suomen joukkueena ja synnyinkaupunkinsa Oulun ylpeyden aiheena. Suru oli sitten suuri, kun Kärpät vuonna 1989 putosi SM-sarjasta ja kun seura vielä päälle päätteeksi ajautui konkurssiin vuonna 1994”, Juha Junno muistelee.

Konkurssin raunioista nousi vikkelästi uusi Kärpät. Seuran taloutta ryhdyttiin laittamaan pitkäjänteisesti suunnitellen kuntoon, ja junioritoimintaan panostettiin entistäkin voimakkaammin. Lahjakkaita pelaajia haalittiin joukkueisiin ympäri Pohjois-Suomea aina Nuorgamia myöten. 2000-luvulla Kärppien liigapelaajista 43 on tullut muilta pohjoisen paikkakunnilta kuin Oulusta.

”Jo 90-luvulla seura oli kaikilla junioritasoilla ehdotonta eliittiä, ja myös edustusjoukkue rakentui pitkälti omien kasvattien ympärille. He paloivat halusta edustaa ihailemaansa seuraa, joten alkuvaiheessa palkatkin olivat lähinnä nimellisiä”, Junno kertoo.

Juha Junnosta tuli Oulun Kärppien toimitusjohtaja vuonna 1996. Hänellä oli vuosikymmenen lopussa käsissään huippulupaava joukkue ja erinomainen valmentaja, myöhemmin Aurinkokuninkaaksi kruunattu Juhani Tamminen. Kärpät voitti pariin otteeseen I-divisioonan ylivoimaisesti, muttei selvinnyt karsinnoista SM-liigaan.

Lopulta se sitten tapahtui. 11. huhtikuuta vuonna 2000 Kärpät kukisti kotihallissaan Raksilassa Lahden Pelicansin ja nousi SM-liigaan. ”Silloin yksi unelma täyttyi ja tie menestykseen aukeni”, Junno muistelee.

Juha Junnoa harmittaa tavattomasti se, että jääkiekkoilulla on kalliin harrastuksen imago.

Mikään urheilulaji ei hänen mielestään saa olla vain rikkaiden etuoikeus. Siksi Kärpät auttaa konkreettisesti: luistimien, pelivarusteiden ja mailojen hankinnassa, urheilupaikkojen kunnossapidossa ja valmentamisen tukemisessa.

Kärpät-säätiö omistaa 80 prosenttia Oulun Kärpät Oy:stä. Loput 20 prosenttia omistaa 250 yritystä ja yksityistä ihmistä.

”Nämä kannattajat ja tuo suuri joukko Kärppä-säätiön avustamia junioreita ovat liigaseuramme todelliset kasvot. Niin suomalaisittain kuin kansainvälisesti olemme todellinen poikkeus. Seuroja ei yleensä omisteta näin laajasti, eivätkä ne käytä niin suurta osaa varoistaan yleishyödylliseen toimintaan kuin me”, Junno kertoo.

Kun ajattelee tapaa, jolla Oulun Kärpät toimii, ei ole ihme, että se on Arinalle luontainen yhteistyökumppani, ollut sitä jo pitkään. Myös Arina on kilpailijoihinsa nähden paljon laajemmin omistettu yritys, ja vastuullisuus on sen liiketoiminnan ytimessä. Myös periaate, että hyöty toiminnasta jää Pohjois-Suomeen, on yhteinen.

Lue lisää Oulun Kärppien ja Arinan tarinoista toukokuussa 2017 ilmestyvästä Arinan tarinasta.