Koska hyvä ruoka on meille Arinalaisille tärkeä asia, halusimme juhlistaa satavuotista taivaltamme valitsemalla yhteistyökumppaneidemme kanssa juhlavuodellemme upeita ruokatuotteita myyntiin. Tuotteet tunnistat Arinan juhlavuoden logosta. 

Tällä hetkellä kaupoista löytyvät jo seuraavat tuotteet:

Putaan pulla: Meidän leipä
Pulla-Pirtti: Kampaset pikkuleivät
Antell: Polkamarenki
Rönkä: Poron kylmäsavupaistisiivut
Kotivara: Juhla-Meetvursti
Kylmänen: Porogrilleri
Hätälä: Loimutettu terva-kirjolohifilee
Finlandia Candy: 100-vuotisjuhlamakeissekoitus
Pohjolan peruna: Mummon aidot rapeat pannuperunat

Viime viikolla saimme kauppoihin myös juhlavuoden muovikassit. Kassi on valmistettu kierrätysmuovista ja sen kuvassa on Oulujoen myymälä vuodelta 1917. Kyseinen myymälä oli yksi Arinan ensimmäisistä toimipaikoista ja sama kuva näkyy Arinan juhlavuoden ilmeessä muuallakin.
Juhlavuoden kestokassi saapuu myymälöihin myöhemmin keväällä.

Arina juhlii osuuskaupan 100-vuotista historiaa ja juhlavuoden kunniaksi Arina tukee yhteensä n. 300 000 eurolla pohjoissuomalaista liikuntaa, kulttuuria ja yhteiskunnallista toimintaa.

Juhlavuonna on jo aiemmin julkaistu lahjoitus Oulun museo- ja tiedekeskus Luupille ja Oulun yliopistolle. Arina on lisäksi mukana rakennuttamassa ennätysmäärän Ässäkenttiä Pohjois-Suomeen.

Osuuskauppa Arinan johto vieraili Lapin yliopistolla torstaina 9.2.2017 tutustumassa yliopiston tiloihin ja toimintaan. Vierailun aikana keskusteltiin Arinan ja Lapin yliopiston yhteistyöstä sekä julkistettiin Osuuskauppa Arinan juhlavuoden lahjoitus Lapin yliopistolle.

Lahjoituksen vastaanottivat rehtori Mauri Ylä-Kotola, vararehtori Kaarina Määttä, oikeustieteiden tiedekunnan dekaani Juha Karhu, yhteiskuntatieteiden tiedekunnan varadekaani Petri Koikkalainen ja yhteyspäällikkö Heikki Autto sekä luovuttivat Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio, hallintojohtaja Paavo Härö, kiinteistöjohtaja Seppo Jakola ja markkinointijohtaja Pasi Ruuskanen.

– 100-vuotista toimintaansa juhliva Osuuskauppa Arina haluaa lahjoituksellaan tukea Lapin yliopiston osuustoiminnallisen ja kaupallisen alan koulutusta ja tutkimusta. Arina haluaa yhdessä yliopiston kanssa vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä, sanoi toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio lahjoituksen julkistustilaisuudessa.

– Yhdessä tekeminen istuu hyvin Lapin yliopiston pirtaan. Teemme tutkimusta monitieteisissä, oppiaine- ja tiedekuntarajat ylittävissä tutkimusryhmissä. Tutkimustyötämme kuvaa yhdessä tekeminen ja ennakkoluulottomuus; yhdistämme esimerkiksi psykologiaa hallintotieteeseen, työelämän tutkimusta ympäristötutkimukseen, taiteita liiketoiminnan tutkimukseen, informaatioteknologian näkökulmaa sosiaalityöhön ja kulttuurihistoriaa kansainvälisen politiikan tutkimukseen, totesi rehtori Mauri Ylä-Kotola.

Osuuskauppa Arina järjestää 100v juhlavuonna yleisölle avoimia teematilaisuuksia Kauppakeskus Valkeassa. Keskiviikkona 1.2.2017 Valkean kesäkadulla oli teemana oppilaitosyhteistyö ja kesätyö. Samalla julkistettiin Arinan juhlavuoden lahjoitus Oulun yliopistolle.

Kesätöissä osuuskauppatoiminta tutuksi

Arina työllistää tänä kesänä varsinaisiksi kesätyöntekijöiksi noin 250 pohjoissuomalaista, ja lisäksi noin 750 nuorta, mikäli valtakunnallinen Tutustu ja tienaa -harjoitteluohjelma toteutuu.
Kesätyöpaikkojen haku päättyy 12. helmikuuta. Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja on tarjolla Arinan Prismoissa, S-marketeissa, Saleissa, Sokos Pukumiehessä, Kodin Terrassa, ABC-liikennemyymälöissä ja kahviloissa, ruokaravintoloissa sekä hotelleissa koko osuuskaupan toimialueella Pohjois-Suomessa.

Moni kesätyöntekijä jatkaa syksyllä ja tulevina sesonkeina työskentelyä Arinassa opiskelujen ohella osa-aikaisina, osa myös seuraavana kesänä.

– Kutsumme Oulun ja ympäristön marketteihin sekä Sokos Pukumieheen hakeneet ”ÄSSÄ-deiteille” eli pikahaastatteluun Terminaalin Areenalle, kertoi Arinan henkilöstöasiantuntija Marika Mattila.

Yhteistyötä koulun ja työelämän välillä

Arina työllistää kaikkiaan yli 2700 työntekijää yli 170 toimipaikassa eri puolilla Pohjois-Suomea.

– Arinalaisten tehtävä on vastata pohjoissuomalaisten kotitalouksien tarpeisiin myös seuraavat 100 vuotta. Teemme pitkäjänteistä aktiivista yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan koulutusten työelämälähtöisyys ja tarjotaan nuorille mielenkiintoisia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia, kertoi Arinan kehityspäällikkö Piia Pesola-Raappana.

Oppilaitosyhteistyön paneelikeskusteluun osallistuivat professori Satu Nätti Oulun yliopistosta, kehittämispäällikkö, yliopettaja Jouko Isokangas Oulun ammattikorkeakoulusta, koulutuspäällikkö Esa Koppelo Oulun seudun ammattiopistosta, työelämäasiantuntija Jari Keisu Luovista sekä aluepäällikkö Jussi Ylitalo Yrityskylästä. Arinaa edusti kehityspäällikkö Piia Pesola-Raappana.

Juhlavuoden kunniaiksi 100 000 euron lahjoitus Oulun yliopistolle

Osuuskauppa Arina tukee 100v juhlavuonna yhteensä n. 300 000 eurolla pohjoissuomalaista liikuntaa, kulttuuria ja yhteiskunnallista toimintaa. Aiemmin julkistettiin juhlavuoteen liittyen Arinan lahjoitus Oulun museo- ja tiedekeskus Luupille. Oppilaitosyhteistyöhön liittyen Valkean kesäkadulla julkistettiin 1.2. Arinan lahjoitus Oulun yliopistolle ja julkistetaan myöhemmin Rovaniemellä myös Lapin yliopistolle. Arina on lisäksi mukana rakennuttamassa ennätysmäärän Ässäkenttiä Pohjois-Suomeen.

Oulun yliopiston lahjoituksen vastaanottivat rehtori Jouko Niinimäki ja yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekka sekä luovuttivat Arinan toimitusjohtaja Veli-Matti Puutio ja markkinointijohtaja Pasi Ruuskanen.

Kauppakeskus Valkeassa avattu Arinan juhlavuoden näyttely antaa hienon kuvan osuuskaupan suuresta roolista Pohjois-Suomen kehittäjänä. Yli 70 kuvassa näkyy vuosikymmenien rakentamisen ja elämisen kirjo.

Mukana on mielenkiintoisia kuvia ja tarinoita pohjoisimman Suomen myymälöistä, suurista kauppakeskuksista Oulun seudulta ja pienistä puodeista muun muassa Hailuodosta.

”Rakennuksia ja tarinoita ajasta” -näyttely on koottu Osuuskauppa Arinan, Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan sekä Arinan tarina –juhlakirjan tekijöiden Viestintäsalot Oy:n Pälvi ja Kimmo Salon kanssa.

Opiskelijat mukana

Näyttelyn kuvista huomaa, että osuuskaupan rakennusten arkkitehtuuriin on haettu vuosien aikana esikuvia lännestä, Ruotsista ja muualta Euroopasta. Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan professori, TkT Anna-Maija Ylimaulan mukaan kuvien kokoaminen on ollut tärkeä ja mieluisa tehtävä.

-Kuvat antavat selkeän kuvan kustakin aikakaudesta sadan vuoden historian ajalta. Aika vaatimattomasti on lähdetty liikkeelle, mutta aina on pyritty rakentamaan hyvin, Ylimaula totesi avajaistilaisuudessa.

Ylimaulan ohjauksessa näyttelyä olivat kokoamassa arkkitehtiylioppilaat Siiri Koskinen ja Jere Paalanen.

-Lähdimme liikkeelle lukemalla nipun vanhoja Osuuskauppalehtien vuosikertoja. Olemme myös kahlanneet läpi varastoja, kuvagallerioita ja arkistoja. Haaste oli melkoinen, sillä sata vuotta on pitkä aika ja osuuskaupan toiminta-alue pohjoisessa on laaja, avasivat Koskinen ja Paalanen urakkaansa.

Näyttely on esillä Valkeassa loppuvuoden ajan. Kuvien lisäksi näyttelyseinille on nostettu kertomuksia eri vuosikymmeniltä.

Vaikuttaminen ja keskustelu

Kesäkadulla pidetyssä avajaistilaisuudessa omia Arina-polkujaan avannut Arinan ja SOK:n hallintoneuvostojen puheenjohtaja Matti Pikkarainen kertoi lähteneensä osuuskauppatoimintaan mukaan halusta vaikuttaa.

-Lähdin mukaan kun pyydettiin ja olen aina ollut herkästi innostuva tyyppi. Haluan olla mukana vaikuttamassa alueeni asioihin. Innostuneena lähdin mukaan 1980-luvulla, enkä ole katunut, Pikkarainen vakuutti.

Pikkarainen otti avajaishaastattelussa kantaa Oulun seudulla aika ajoin kiihkeänä Arinan ympärillä vellovaan keskusteluun.

-Demokratian peruslähtökohta on avoin keskustelu. Arina herättää tunteita ja se on hyvä. Osuustoimintaan liittyy paljon harhakuvia ja huhuja, siksi tarvitaan aktiivista vuoropuhelua, hän arveli.

Yli 160 000 pohjoissuomalaisen omistajan etuja valvova hallintoneuvoston puheenjohtaja saa tehtävänsä puolesta vastata monenlaisiin osuustoimintaa koskeviin kysymyksiin. Omistajat ottavat herkästi hihasta kiinni vaikka kaupan kassajonossa.

-Olen saanut toiveen esimerkiksi erään italialaisen balsamicon saamiseksi Sokos Herkun hyllylle. Eräs tervolalainen tuttava toivoi Tervolan Saleen myyntiin moottorisahan teriä. Senkin toiveen olen välittänyt myymälään, Pikkarainen kertoi.

Osuuskauppa Arinan tarkoitus on jo sata vuotta ollut palvelujen ja hyötyjen tarjoaminen pohjoissuomalaisille kotitalouksille. Arina juhlistaa satavuotista historiaa erilaisilla tapahtumilla, muistellen menneitä ja kehittäen tulevaisuutta. Pääjuhlaa vietetään toukokuussa Oulussa.

Osuuskauppa Arinan juhlavuosi on käynnistynyt ja ensimmäinen virallinen tapahtuma pidetään tiistaina 17.1.2017 klo 17 alkaen kauppakeskus Valkean kesäkadulla. Tällöin avaamme Rakennuksia ja tarinoita ajasta – Arinan 100-vuotisjuhlanäyttelyn.

Näyttelyssä pääsee tutustumaan Arinan ja siihen fuusioituneiden osuuskauppojen toimipaikkoihin yli 70 erilaisen kuvan ja ajasta kertovien tarinoiden kautta.

Osuuskauppa Arinan toimitusjohtajan Veli-Matti Puution mielestä on tärkeää näyttää konkreettisesti kuinka kaupankäynti on muuttunut.

 – Osuuskaupalle on aina ollut tärkeää kehittää itse myymäläverkostoa. Viimeisen sadan vuoden aikana kauppaa on käyty fyysisissä myymälärakennuksissa ja kaupan tähänastisen kehityksen näkee hyvin rakennusten kautta, Puutio toteaa.

Kuvia rakennuksista

Ajatus näyttelystä, jossa tutustuttaisiin Arinan historiaan myymälöiden kautta, heräsi Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnan ja osuuskauppa Arinan välillä käydyissä keskusteluissa.

Projekti aloitettiin kesällä 2016 kun arkkitehtiopiskelijat Siiri Koskisen ja Jere Paalasen tulivat kesätöihin Arinaan. Heidän tehtävänään oli etsiä Arinan ja fuusioituneiden osuuskauppojen rakennuskuvia ja niihin liittyviä tietoja. He myös tekivät ensimmäisen luonnosehdotuksen sekä suunnitelman näyttelyn graafisesta ulkoasusta ja rakenteesta.

– Työ tehtiin pääosin kesä- ja elokuun aikana. Lähdimme liikkeelle käymällä läpi Osuuskauppalehden vuosikerrat, joista saimme esimakua ja hahmotimme kokonaiskuvaa. Suuri osa työstä oli eri arkistojen läpikäymistä ja kysyimme kuvia myös Arinan kanssa yhteistyötä tehneiltä arkkitehtitoimistoilta, Siiri Koskinen muistelee projektin etenemistä.

– Oli mielenkiintoista huomata kuinka katunäkymät joissakin paikoissa olivat muuttuneet säilyneiden rakennusten ympäriltä, Jere Paalanen miettii.

Tarinoita Arinasta ja elämästä Pohjois-Suomessa

Kuvien lisäksi näyttelyssä kerrotaan kehityksestä, joka on tapahtunut sadan vuoden aikana paitsi Arinassa, mutta myös Pohjois-Suomessa. Viestintäsalot Oy:n Pälvi Salo ja Kimmo Salo vastaavat näyttelyn teksteistä.

– Osuustoimintaliikkeellä on ollut merkittävä rooli itsenäisen Suomen arkkitehtonisen perinteen muodostamisessa. Aikanaan SOK:laisten ja OTK:laisten osuuskauppojen keskinäinen kilpailu piti yllä korkeatasoista ja kunnianhimoista myymälä-, konttori- ja teollisuusrakentamista, Kimmo Salo pohtii.

– Osuuskaupat saattoivat rakentaa suhteellisen vaatimattomia sivumyymälöitä, mutta päämyymälät tehtiin aina mahdollisimman edustaviksi. Alkuvuosikymmeninä päämyymälöiden yhteydessä oli usein lisäksi teollisuutta. Näin myös Oulussa, kertoo Pälvi Salo.

– Liikerakennukset kertovat omalla tavallaan Osuuskauppa Arinan värikkäistä vaiheista sen 100-vuotisen historian ajalta. Näyttely esittelee tuttuja ja jo katukuvasta poistuneita rakennuksia eri puolilta Arinan laajaa toimialuetta. Samalla valotetaan tiivistetysti merkittävimpiä tapahtumia Arinan historiassa eri vuosikymmenten varrelta. Arinan koko mielenkiintoisen tarinan voit lukea toukokuussa ilmestyvästä juhlakirjasta, Salot lisäävät.

Osuuskauppa Arinan 100-vuotistunnuksen suunnittelukilpailu järjestettiin kesällä 2016 teemalla ”100 vuotta osuuskauppaa – tarina pienten ja suurten toiveiden ja hyötyjen toteuttamisesta omistajien kotinurkilla ja vähän joka nurkalla jo sadan vuoden ajan”.

Kilpailuun osallistujille annettiin tehtäväksi luoda oma tulkintansa aiheesta ja suunnitella Arinan juhlavuoden tunnus ja ilme tuoden esille osuustoimintaa, yhteisöllisyyttä ja pohjoissuomalaisuutta. Kuvituksen tuli omalla persoonallisella tavalla sointua yhteen Osuuskauppa Arinan edustamien arvojen kanssa.

Kilpailuun tuli huikeat 50 ehdotusta, joista 15 esiteltiin alkukarsinnan jälkeen kilpailuraadille. Kilpailuraatiin kuuluivat mainostoimisto Pakkahuoneen suunnittelujohtaja Petri Pitkänen, Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän lehtori Nina Patrikka, Kalevan markkinointipäällikkö Tiina Koskela ja Osuuskauppa Arinan markkinointijohtaja Pasi Ruuskanen.

Kilpailuraati valitsi yleisöäänestykseen kolme finalistia: Kari Rajaniemen, Jani Rutosen ja Arto Vartiaisen ehdotukset.  Äänestyksessä kaikki kolme ehdotusta keräsivät lähes saman verran ääniä. Lopulta tiukan kisan voittajaksi valittiin Jani Rutosen ehdotus. Finalistit palkittiin S-ryhmän lahjakorteilla ja Rutonen kuittasi lisäksi kilpailun pääpalkinnon, 2500 euroa.

Ideasta käyttöön

Juhlavuoden ilme on otettu nyt jo pikkuhiljaa käyttöön sosiaalisessa mediassa sekä osassa markkinoinnistamme. Arina.fi/100-sivusto on avattu ja sieltä löytyy tietoa mm. tulevista tapahtumista sekä makupaloja toukokuussa 2017 julkaistavasta juhlakirjasta.

Koska suunnittelukilpailuun tuli paljon laadukkaita ehdotuksia, osuuskauppa päätti voittajatyön lisäksi valita juhlavuoden muihin käyttötarpeisiin kaksi kuosia, joihin palataan myöhemmin…

TIEDOTE

1.12.2016
 

Pohjois-Pohjanmaan museo ja sen ystäväyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys ry täyttivät 120 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi museoyhdistys kerää varoja museon kokoelmissa olevan 250 vuotta vanhan mahapiirongin kunnostukseen. Mahapiirongin kunnostus- ja tutkimustyö tilataan Metropolian Ammattikorkeakoulun huonekalukonservoinnin linjalta Vantaalta. Kunnostus tehdään alustavien tiedustelujen mukaan alkutalven 2017 ja kevään 2018 välillä. Kuljetusvalmisteluiden, kuriirikyydin sekä itse kunnostuksen kustannusarvio on 4 000 euroa.

Vuonna 2017 sata vuotta täyttävä Osuuskauppa Arina lahjoittaa 2 000 euroa Luupin museotoimintaan. Osuuskauppa haluaa yhtenä juhlavuoden tekona osallistua 120-vuotiaan, Luuppiin kuuluvan Pohjois-Pohjanmaan museon tukemiseen. Osuuskaupan perustivat Oulujokivarressa vuonna 1917 paikalliset kotitaloudet. Nykyisin Arinan omistavat yli 160 000 pohjoissuomalaista kotitaloutta yli 30 kunnan alueella. Osuuskauppa haluaa juhlavuonna tuoda esille paikallisia perinteitä, mistä esimerkkinä nyt tehty lahjoitus, jonka museo aikoo käyttää ko. mahapiironkihankkeeseen. Arina haastaa samalla muitakin alueen yrityksiä perinteiden, kuten museoiden tukemiseen.

Museoyhdistyksen keräykseen mukaan haluavat yksityiset henkilöt ja yritykset voivat ohjata haluamansa lahjoitussumman  Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistyksen tilille FI85 2050 1800 0388 72 (viestikenttään sana ”Piironki”). Keräys kestää vuoden 2017 loppuun. Hankkeella on Oulun poliisilaitoksen myöntämä rahankeräyslupa (RA/2016/610). Kunnostushankkeesta ja keräyksestä tarkemmat tiedot Pohjois-Pohjanmaan museon verkkosivuilta www.ouka.fi/oulu/ppm/mahapiirongin-konservointihanke.
 

Lisätiedot:

Kulttuuriperintötyön johtaja Pasi Kovalainen, Museo- ja tiedekeskus Luuppi, pasi.kovalainen@ouka.fi, 044 703 7151

Markkinointijohtaja Pasi Ruuskanen, Osuuskauppa Arina, pasi.ruuskanen@sok.fi, 050 430 1747

Kuvat: www.luuppi.kuvat.fi/kuvat/Pohjois-Pohjanmaan+museo/

Raksilan Prisman 40-vuotisjuhlapäivänä kaupankäynti soljui vilkkaana, mutta juhlapäivänä omistajilla ei tuntunut olevan kiire. Muistot ja muistikuvat Raksilaan nousseesta suurkaupasta hersyttivät monta hauskaa ja lämmintä hetkeä arjen ostosten lomassa.

Raksilan Prisma juhli merkkipäiväänsä täsmälleen samana päivänä, kun se lokakuussa 1976 avasi ovensa – ensimmäisenä Sokos-markettina Raksilan legendaarisessa kauppakeskittymässä. 

–    Tämä on niin kotoisa kauppa. Täällä löytää helposti etsimänsä ja henkilökunta on ystävällistä. Täällä tapaa aina tuttuja. Tämä on vähän sellainen ikäihmisen terapiapaikka, kun eihän meillä eläkeläisillä ole kiire, naurahti eräs omistaja.

Veikko Kemppainen ja Veijo Heikkinen istuivat aulassa muistelemassa menneitä. Veijo ajoi aikanaan SOK:n (myöhemmin Osuuskauppa Arina) aluevarastolta tavaraa uuteen hypermarketiin. 

–    Kolme päivää yötä päivää ovet olivat auki, kun tavaraa tänne kuskasimme ennen avajaisia. Avajaisia odotellessa yksi sprinkleri alkoi vuotaa kassakoneiden päälle. Haimme ison trukin varastolta ja sen päälle nostettiin vielä nosturi, että vuoto saatiin tukittua, Veijo muistelee hymyssä suin.

Veikko piipahti avajaispäivänä katsomaan suurta hypermarkettia ruokatunnillaan. 

–    Kahvit käytiin juomassa ja täytekakkua syömässä. Kyllähän sitä silloin joukolla ihmeteltiin, että miten asiakkaita voi näin suureen kauppaan riittää. Hyvin on riittänyt, Veikko hymähtää. 

Jarkko Väisänen kävi avajaisissa parikymppisenä nuorukaisena. 
–    Muistan, että avajaisten ilotulitus oli ihan mahtava. Paljon oli isoja tarjouksia, joita jonotettiin. Ja talohan oli aivan valtava. Silloin oli sama olo nuorella miehellä kuin nyt vanhemmalla iällä Valkean tullessa. Samanlaiset olivat mittasuhteet silloin Raksilassa kuin äskettäin keskustassa, Jarkko vertaa.

Veikko ja Veijo innostuvat kertomaan sitä, kun Raksilan Sokos-market muuntui elokuvateatteriksi – silloin historiansa alkuaikoina.

–    Tuohon julkisivulle laitettiin iso valkokangas ja autoista sitten elokuvia katseltiin. Ihan niin kuin Amerikoissa siinä pimeässä leffoja katteltiin, miehet nauravat.

Aikansa ilmiö  ja merkittävä yhä

Raksilan Sokos-market oli aikanaan jotain ennennäkemätöntä Oulussa. Tilaa oli noin 7000 neliötä. Pelkästään 200 neliön avara pääaula oli yhtä iso kuin siihen asti suurin kauppakeskus Höyhtyällä. 

–    Avajaispäivänä väkeä oli valtavasti. Punnitsin silloin hedelmiä ja tuntui kuin vieressä olisi ollut ihmismuuri odottamassa punnitusta. Munkit olivat silloin meillä vetonaulana ja munkkijono ulottui ulos asti, muistelee ensimmäistä juhlapäivää Merja Paaso, nykyisin Raksilan leipäpisteen vastaava myyjä. 

Huonekalukauppaa, isoa radio-tv-osastoa eikä suosittua kahvilaakaan ei enää marketissa ole, mutta yhä Raksilan Prisma on yksi Arinan merkittävistä kauppapaikoista. 1980- ja 1990-luvulla se oli Raahen Prisman ja Hotelli Arinan ohella yksi Arinan kolmesta tukipilarista.

Raksilan kauppakeskittymä oli asiakaspaikkojen, asiakasvirran ja myynnin osalta Suomen suurin vähittäiskauppakeskittymä historiansa alkuvuosina. 

Hintaluottamus luotiin 80-90-luvuilla

1980-1990 -luvuilla käytiin kaupparyhmien välillä hintasotaa ja hinnoista keskusteltiin vilkkaasti. 

–    Kun lääninhallitus teki ensimmäiset, viralliset hintavertailut ja osuuskauppa todettiin edullisimmaksi, kasvoi myynti räjähdysmäisesti vuodesta 1990 alkaen. Prismalla oli silloin myös näyttävä tv-kampanja. Siihen taitaa yhä kestävä hintaluotettavuutemme perustua, arvelee Raksilassa Prismaa luotsaava Heikki Luhtanen.

Oman kaupan tuntu

Jarkko Väisäselle ja Aili Pentille Raksilan market on yhä oma kauppa.
–    Eihän sitä osaa enää muualle mennäkään. Oli se vaan mainiota, että aikanaan tänne suuri market saatiin. Omaksi kaupaksi tämän on tuntenut jo vuosia, 87-vuotias Aili toteaa.

Jarkko sanoo Raksilaa ystävälliseksi paikaksi käydä.
–    Market on ihan sopivan kokoinen nykyisellään. Tänne on mukava tulla ja henkilöstö on kotoisaa. Täältä ei ole yhtään nirppanokkaisia myyjiä, vain ystävällisyyttä ja sellaista tavallisuutta.

Mirja Juvonen syntyi parikymmentä vuotta Raksilan marketin avajaisten jälkeen. 
–    En ole edes tullut ajatelleeksi, että kiinteistö on niin vanha. Ei sitä huomaa, että talo on vanha, koska kauppa on moderni. Raksilan kauppakeskittymästä saa laaja-alaisesti kaikkea sisustuksesta ja vaatteisiin, ruokaan ja muuhun päivittäiseen elämiseen, Mirja toteaa.

Viihtyisä työpaikka

40 vuotta Raksilassa työskennellyt Merja Paaso sanoo, että työpaikalla on aina ollut hyvä ilmapiiri. 

–    Aina on kiva lähteä töihin. Vuodet ovat menneet todella nopeasti viihtyisässä työpaikassa. Kauppa ei ole vuosien varrella mihinkään muuttunut, vain tekniikka on muuttunut. Asiat tehtiin silloin ennen samoin kuin nytkin: työtä tehdään niin hyvin, että omistaja palaa huomennakin, Paaso sanoo. 

Arinan eläkeläiset huolehtivat torstaisen juhlapäivän kahvituksesta. Mukana oli 12 entistä arinalaista huolehtimassa, että jokaiselle omistajalle riitti kahvia ja maukasta täytekakkua.

–    Vuoden olen ollut eläkeläisenä. Ehdin työskennellä Arinan eri pisteissä 45 vuotta. Kyllä on ollut mukava päivä näissä hommissa. Mielelläni tulen seuraaviinkin talkoisiin, hihasi Airi Kurikka kahvinkeiton lomassa.