Kun vuonna 1960 avattu tavaratalo Arina-Sokos vietti kymmenvuotisjuhliaan, siellä toteutettiin ensimmäinen suuri remontti. Sen tuloksena uutta myytilaa saatiin noin 200 neliötä, ja samalla miljöötä kohennettiin kunnianhimoisesti.
Tavaratalossa haluttiin panostaa ennen muuta muotiin ja kauneuteen. Nämä osastot saivat parhaimmat myyntipaikat ja suurimmat myyntitilat. Samalla haluttiin satsata aivan uuteen kohderyhmään – nuorisoon – josta oli tullut merkittävä muodin kuluttaja.
Sanomalehti Liitto raportoi Arina-Sokoksen järjestämästä nuorten muoti-illasta:
”Villiä muotimenoa Norlyn-tytön lannehalkioisessa hameessa tapahtunutta tanssia myöten, intiaanilookia, hauskoja tekokuituneuloksia, tekonahkaa, villaa, kaikkea, mitä nuori ihminen syksyllä 1970 tarvitsee, esiteltiin eilen Arina-Sokoksen kymmenvuotisohjelmaan kuuluneessa nuorten muoti-illassa, jonka juonsi rouva Lenita Airisto. Vaikka näytös oli hauskasti tanssinomainen, tuli esiin myös valistuksellinen puoli. Jokaisen asun kohdalla mainittiin hinnat, puhuttiin käyttötarkoituksesta ja kerrottiin värimahdollisuuksista.”
Kuvatekstissä todettiin, että vaatteet ovat elämistä, menemistä ja liikkumista varten. Kankeat kankaat ja kiristävät mallit ovat jääneet historiaan, toivottavasti koskaan palaamatta.
Oulun Sokos oli ketjunsa kolmas yksikkö. 1970-luvulla Sokos-tavarataloja alkoi sitten ilmestyä kaikkien merkittävien suomalaisten kaupunkien keskustoihin. Pitkään ne olivat suomalaisen pukeutumiskaupan markkinajohtajia.
Lue Arinan tarinasta, kuinka Sokoksesta tuli Oulun kaupungin tapahtumakeskus. Juhlakirja myynnissä nyt Arinan Prismoissa ja Sokos Pukumiehessä sekä prisma.fi.
