Uiton elämänluukku

Uitto Pubissa tarkoittavat sanat:

Hiukan historiaa Kemijoen uitosta:

Kemijoen uitto alkoi 1860-luvulla. Puunkaato päättyi yleensä maaliskuulla, jonka jälkeen puut varastoitiin jokilatvoille, leimattiin ja mitattiin. Keväällä puut parkattiin ja jäiden lähdettyä alkoi tukkien uitto jokia pitkin etelän höyrysahoille. Syysuitto alkoi lohenkalastuksen päätyttyä 15. elokuuta. Uitot leimasivat Rovaniemen kesää aina vuoteen 1991, jonka jälkeen puut ovat kulkeneet auto- ja junateitse.

 

Uitto Pubissa tarkoittavat sanat:

 

Elämänluukku:

Elämänluukku oli alunperin Kemi-Yhtiön savottakämppä, joka palveli alueen metsätöiden keskuksena 1960-luvun loppupuolelle asti. Nykyään Elämänluukku on nähtävyys, jota käytetään mm. savottakahvilana, retkikeskuksena ja juhlapaikkana.

Uitto pubissa elämänluukku on baarin sydän, josta voit tilata makoisia kuumia ja kylmiä juomia sekä pientä suolapaa. ”Kyytipoijat” maistuvat oluiden ja siiderien kylkiäisenä.

 

Peli- Matilda:

-Uittojätkän pelikone Uitto Pubissa. Aikoinaan pelattiin savotalla tuppea neljän hengen porukalla. Parit pelasi toisia vasten ja pelissä sai ramata tai nolota. Se porukka, joka hävisi sai nukkua ”tupessa” koko seuraavan viikon.

 

Lapinmaan raitti:

Raitti tarkoittaa kujaa, tietä, kylätietä. Lapinmaan raitti tarkoittaa Ristorante Rosson ja Uittopubin välistä käytävää, jossa ihmiset kohtaavat toisensa ja rupattelevat päivän kuulumiset.

 

Kairan komiat:

Kaira tarkoittaa maantieteessä ensisijaisesti jokihaarojen välistä laajaa aluetta ylängöllä Lapissa, useimmiten tunturin rinteellä ja sen ympäristössä. Kairan komiat tarkoittaa siellä asuvia uittomiehiä.

 

Lentojätkä:

Tarkoittaa henkilöä, joka ennen teki metsätöitä. Kiersi työmaasta toiseen. Lentojätkällä ei ollut varsinaista vakituista asuntoa ja hän vietti epäsäännöllistä elämää. Harrastuksina oli viinanjuonti, kortinpeluu ja irtosuhteet.

 

Saamamies:

Tarkoittaa aikaansaapaa henkilöä. Sanotaan, että ”tässä tarvittaisiin saamamiestä, nyhjääjistä tulee vain kuluja”. Saamamies tarkoittaa myös onnekasta metsästäjää tai kalastajaa. Sanotaan, että ”Saaliista sen näkee, kuka on saamamies”.

 

Käpy-Esteri:

Tarkoitti naista, joka ei viihtynyt naistentöistä ja sisähommista. Hän halusi pukeutua housuihin ja teki miesten töitä miesten rinnalla.

 

Rokuli:

Tarkoittaa, että jää pois töistä tai nukkumaan. Pitää krapulan tai muun syyn vuoksi rokulia. Rokulissa oli hyvä nukkua ja levätä jokivarressa reppu pään alla tyynynä.

 

Först-mestari:

Tarkoittaa Uiton tai työporukan johtajan ”oikeaa kättä” eli kakkosmiestä. Piti hyvääå huolta talouspuolen asioissa ja tilikirjat kunnossa.

 

Vonkamies:

Tarkoittaa kosken kohdalla oleva uittomiestä, jonka tehtävänä oli estää puiden ruuhkaantuminen ja laittaa ne eteenpäin. Vonkamies osasi, myös von kata naisväkeä ilonpitoihin parhaiten.

 

Lapin helmi:

Aito oikea helmi löytyi keväällä jokivarren raakuista. Se onnellinen kuningasjätkä, joka löysi helmen, toi sen mielitietylleen eli omalle rakkaalleen.

 

Huussi:

Tarkoittaa kuivakäymälää, puuceetä. Puucee eli ulkohuussi kuuluu erottamattomasti perinteiseen pihapiiriin ja savottakämpän läheisyyteen.

 

Virranviemää:

Työmies, joka saapui muualta paikkakunnalta ja ajautui rahapulassa Uitto – ja savottahommiin. Hänet laitettiin aluksi helppoihin puunparkkaus töihin ja puiden pinontaan sekä kämpän siivoukseen.

 

Kymppi:

Tukinlaskun alettua perustettiin uittoroikat eli työryhmät, joita johtamassa oli kymppi eli työnjohtaja. Kymppi oli raudanluja johtaja ja hänen sanansa oli laki. Kymppi ratkaisi myös kiistatilanteet, jos niitä syntyi savotalla kämpissä tai joella laivassa.