Osuuskauppafuusiot Pohjois-Pohjanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, herättivät aikanaan suuria tunteita. Usein pienten osuuskauppojen toimiva johto ja hallintoneuvostojen puheenjohtajat ajoivat fuusioita, he näet parhaiten tiesivät, miten huonoon taloudelliseen jamaan pienet maaseutuosuuskaupat jo 1960-luvulta alkaen ja etenkin 1980-luvulle tultaessa olivat ajautuneet.
Vastapainona taloudellisille realiteeteille keskustelu fuusioista nosti kotiseutuhengen uusiin ulottuvuuksiin. Monilla pienillä osuuskaupoilla oli takanaan pitkä ja kunniakas historia. Useat niistä oli perustettu jo ennen Arinaa.
Yksi näistä oli Tyrnävän Osuuskauppa, joka oli perustettu vuonna 1911. Tuomo Seppänen muistelee komennustaan toimitusjohtajana vuosina 1980–82.
Tyrnävä oli erittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja SOK oli kehottanut sitä sulautumaan Arinaan. Tätä kehotusta osuuskuntakokous päätti olla noudattamatta ja äänesti fuusion nurin. Tämän jälkeen fuusiota kannattanut toimitusjohtaja erotettiin, minkä seurauksena hallitus erosi.
Tällaiset olivat lähtökohdat, kun nuori Seppänen aloitti toimitusjohtajana.
Tyrnävän Osuuskaupalla oli ainoastaan yksi myymälä, Sokos-halli, ja Shell-huoltoasema. Sen sijaan vilja- ja maatalouskaupan merkitys oli suuri. Alueella oli paljon isoja tiloja, joita hoitivat arvonsa tuntevat isännät.
”Isäntiä oli kolmenlaisia: Niitä, joilla meni hyvin ja jotka tiesivät sen. He olivat tietysti osuuskaupalle kelpo asiakkaita. Sitten oli isäntiä, joilla meni huonosti ja jotka itsekin sen tiesivät. Hekään eivät olleet huonoja asiakkaita. Hankalimpia olivat ne isännät, joilla meni huonosti, mutta jotka luulivat, että heillä menee hyvin. Kaupan päällisiksi heillä oli se asenne, että ei osuuskaupalta otettu velka mitään oikeaa velkaa ole”, Seppänen kertoo.
”Isännillä oli tapana kokoontua joka ikinen aamu Shellin baariin. He pelasivat tikkuaskilla siitä, kuka maksaa porukan kahvit. Kahvien jälkeen he lähtivät kauppaan ostoksille. Emäntiä näkyi Sokos-hallissa harvemmin. Tehtyään ostokset isännät köröttelivät traktoreillaan kohti kotiaan ja ajattelivat varmaan, että kyllä tämä osuuskauppa ihan hyvin toimii omillaan. Näinhän eivät asiat kuitenkaan olleet.”
Taloudellisen tilanteen yhä huonontuessa Tyrnävän Osuuskaupan jäsenistö ymmärsi, että oli aika kääntää historian lehteä. Osuuskauppa sulautui Arinaan vuonna 1984.
Lue Arinan Tarinasta lisää pohjoispohjalaisten maaseutuosuuskauppojen tiestä osaksi Arinaa. Juhlakirja myynnissä nyt Arinan Prismoissa ja Sokos Pukumiehessä sekä prisma.fi.
