Oheisessa kuvassa ei suinkaan ole meneillään lihamyyjien mafiatyylinen välienselvittely, vaan siinä lähtöä teurastusmatkalle läheiselle sikatilalle tekevät Pudasjärven Osuuskaupan päämyymälän lihaosaston hoitaja Kalle Piri, vanhempi myyjä Kauko Moilanen ja nuori harjoittelija Pekka Perä.
Vuosi on 1960, jolloin vielä lihamyyjien työkaluna saattoivat olla niin lihakirves kuin pistooli.
– Suurimman osan myymälään tulevasta lihasta saimme Osuuskunta Karjapohjolasta ruhoina, mutta osan kävimme itse teurastamassa läheisillä tiloilla, Pekka Perä muistelee.
Hän oli tuohon aikaan 17-vuotias ja kävi kansalaiskoulua. Siihen liittyi muutaman viikon harjoittelu työelämässä.
Harjoittelusta aukeni työpaikka Pudasjärven Osuuskaupassa, ensin keskusvarastolla ja sitten lihaosastolla. Siellä nuorukaisen pääasiallinen tehtävä oli lihojen paloittelu ja lähettäminen kylämyymälöille, joita tuohon aikaan oli 28. Lisäksi osuuskaupalla oli kymmenkunta savottajakamoa, jonne lihaa myös toimitettiin. Liha kelpasi enemmän kuin hyvin raskasta työtä tekeville metsureille, jotka ostivat elintarvikkeensa jakamoista.
Pekka Perä, joka sittemmin teki pitkän uran eri osuuskauppojen johtotehtävissä, mm. Muhoksella toimineen Osuuskauppa Koskiseudun toimitusjohtajana, muistelee Pudasjärven vuosia lämmöllä.
– Meitä asui kolme poikaa osuuskaupan rautatalon yläkerran vinttihuoneessa. Tätä työsuhdeasuntoa, joka oli tarkoitettu vain poikamiehille, kutsuttiin yleisesti ’Herralaksi’. Vesi ei tullut eikä mennyt, mutta mukavaa oli, erityisesti, kun työajan jälkeen käytiin osuuskaupan tyttöjen luona kahvilla.
Lue Arinan tarinasta lisää ja hämmästy, mitä kaikkea myyjän työhön onkaan historian saatossa kuulunut. Juhlakirja julkaistaan toukokuussa 2017.