S-ryhmä on tänä päivänä suomalaisen päivittäistavarakaupan markkinajohtaja. Näin ei suinkaan aina ole ollut. Vielä 1980-luvun alussa ruokakauppaa hallitsi suvereenisti K-ryhmä, ja myös T- ja E-ryhmät tekivät ruokakauppaa huomattavasti S-ryhmää kannattavammin.
Itsevarmat K-kauppiaat hymähtelivät puolittain säälivästi, kun he yhteisissä tilaisuuksissa törmäsivät ossuuskauppaväkeen. Näin muistelee Arinassa 37 vuotta ruokakaupan esimiehenä ja kaikkiaan 42 vuotta toiminut Tapani Kärkkäinen. Maaliskuussa hän jää eläkkeelle toimittuaan viimeksi koko marketkaupan toimialajohtajana.
80-luvun alussa Kärkkäinen veti Sokos-hallia Oulun Puolivälikankaalla. Tuohon aikaan valikoimat olivat myymäläkohtaisia. Keskitetty hankinta oli vielä alkutekijöissään ja myymälät ostivat suuren osan tavaroistaan itse.
– Kyllä me tuohon aikaan oltiin aivan nöösipoikia hankintamarkkinoilla. Vähän hattu kourassa ja päät kumarassa ostoilla kuljettiin, Kärkkäinen muistelee.
Aivan Sokos-hallin naapurissa sijaitsi K-kauppa. Puolta pienemmistä myyntitiloista se myi tuplasti S-kauppaa enemmän.
Ajan trendiherkuksi oli noussut Saarioisten maksalaatikko. Siitä Kärkkäinen ajatteli tehdä vetonaulan Sokos-halliinsa.
– Soitin Saarioisten edustajalle, jonka hyvin tunsin, ja sanoin, että nyt pitäisi saada kunnon satsi maksalaatikkoa, teemme siitä kampanjan. Edustaja käkisteli ja kakisteli ja lupasi palata asiaan tuota pikaa.
– Illan suussa hän vihdoin soitti ja sai vaivoin kerrotuksi, ettei Saarioinen voi toimittaa meille maksalaatikkoa. Minkä hemmetin takia ei, jyrähdin. No kun Helvi kielsi meitä myymästä teille, edustaja totesi vaivaantuneena.
Helvillä edustaja tarkoitti naapurin kauppiasta, joka oli kieltänyt myymästä suosikkituotetta kilpailijalle.
Kun Arina ja koko S-ryhmä sitten 80-luvun loppupuolella nousivat uuteen asentoon, Kärkkäinen muisti aina edustajan tavatessaan lempeästi piruilla hänelle maksalaatikkoepisodista.
Lue Arinan päivittäistavarakaupan rakettimaisesta noususta Pohjois-Suomen markkinoilla toukokuussa 2017 ilmestyvästä Arinan tarinasta.