Kun osuustoiminta pohjoiseen Suomeen rantautui


08.09.2017

Suomea on sanottu maailman osuustoiminnallisimmaksi maaksi, kuten myös yhdistysten luvatuksi maaksi. Harvaan asutussa Pohjois-Suomessa on jo ennen osuustoiminnan tuloa haettu voimaa, turvaa ja hyvinvointia yhteistyöstä monin eri tavoin. Sen muotoja ovat olleet esimerkiksi nuottakunnat, kalastuskunnat, lohipadot, hylkeenpyyntikunnat sekä yhteistyö poronhoidossa, metsästyksessä, järvien laskussa, tervan poltossa ja kirkkovenekuntien muodostamisessa.

Talkootoiminnalla ja naapuriavulla on pitkät perinteet. Ilman niitä ei olisi soita raivattu, eikä korpia asutettu. Monimuotoinen seura-, yhdistys- ja järjestötoiminta on sekin luonut pohjaa osuustoiminnalle.

Suomeen osuustoiminta rantautui 1900-luvussa ja levisi kulovalkean tavoin ympäri maata. Myös pohjoiseen Suomeen osuuskaupat tulivat heti viime vuosituhannen alussa. Arinan perustamisen aikoihin 1917 Pohjois-Suomessa toimi jo 45 puolueetonta ja lisäksi useita työväen osuuskauppoja.

Ensimmäinen pohjoissuomalainen osuuskauppa perustettiin syyskuussa 1901, samana vuonna, kun osuuskuntalaki maassamme säädettiin. Se oli nimeltään Piippolan kauppakunta r.l. Sen taival ei kuitenkaan ollut erityisen menestyksekäs, vaan kesti vain joitakin vuosia.

Piippolaan perustettiin uusi osuuskauppa vuonna 1917, ja erilaisten vaiheiden jälkeen se päätyi osaksi Arinaa.

Piippolan kauppakuntaa huomattavasti paremmin menestyi marraskuussa 1901 toimintansa aloittanut Oulun Osuuskauppa. Sen perustamista ajoi tehtailija ja kauppias Otto Karhi, joka itse johti sitä yli 50 vuoden ajan.

Arinan toiminta keskittyi pitkään vain Ouluun ja sen lähiseuduille. Ensimmäinen ympäröivistä maaseutuosuuskaupoista, Kellon Osuuskauppa, fuusioitui Arinaan vuonna 1964.

Maaseudulle Arina oli alkanut laajentua 1950-luvun alussa. Vauhtia antoi Korean sodan aiheuttama noususuhdanne sekä säännöstelykauden päättyminen maassamme.

Ensimmäiseksi Arina osti Limingan Osuuskaupalta neljä myymälää ja hivenen myöhemmin Kempeleen Ketolanperältä kiinteistön myymäläänsä varten. Seuraavaksi liitettiin Haukiputaan Osuuskaupan Kiimingin kunnan alueella toimineet kaksi myymälää Arinaan ja avattiin Oulujoen Myllyojalla uusi kolmiosastoinen myymälä.

Maaseutuverkosto käsitti tässä vaiheessa 12 toimipaikkaa, joista Oulujoella viisi, Kempeleessä kolme, Oulunsalossa kaksi ja Kiimingissä kaksi.

 

Lue Arinan Tarinasta lisää Arinan kasvusta vaatimattomasta alusta puoli Suomea käsittäväksi suurosuuskaupaksi. Juhlakirja myynnissä nyt Arinan Prismoissa ja Sokos Pukumiehessä sekä prisma.fi.