Historian saatossa Suomessa on pariin otteeseen – ensimmäisen ja toisen maailmansodan seurauksena – vallinnut ankara elintarvikesäännöstely. Noina aikoina oli pulaa kaikesta, ja kauppojen hyllyt ammottivat meilläkin tyhjyyttään kuin entisessä Neuvostoliitossa.
Pian Arinan perustamisen jälkeen, kansalaissodan maassamme juuri päätyttyä, elintarvikepulaa pahensi myös Venäjän suuriin muutoksiin johtanut vallankumous.
Arinan täyttäessä pyöreät 30 vuotta SOK:laisen osuustoiminnan äänitorvi, jo vuonna 1905 ilmestymisensä aloittanut Yhteishyvä-lehti, haastatteli myymälänhoitaja Impi Heikuraa, joka oli ollut Arinassa töissä sen ensimmäisestä päivästä lähtien.
Heikuralle oli jäänyt elävästi mieleen eräs myymälävarkaustapaus.
”Arinan perustamisen aikoihin säännöstely oli todella tiukkaa. Ulkomailta ei saatu kerrassaan mitään ja kotimaankin tuotteet supistuivat melkeinpä olemattomiin. Eipä ollut Arinankaan hyllyillä juuri muuta kuin Saksan suopaa ja kivikuppeja.”
”Ihmiset valmistivat siihen aikaan jonkinlaista sokerisiirappia ja sitä luultiin kaupoissakin olevan. Kerran muuan nainen varasti palan hänen mielestään sokerisiirappia muistuttavaa ainetta ja haukkasi siitä heti palasen, kun oli päässyt näkyvistämme. Mutta pian hän palasi takaisin suu vääränä syljeskellen ja itkeskellen. Varkaus selvisi siten, ja eukkokin päästi helpotuksen huokauksen, kun kuuli syöneensä saippuaa. Ei siis ollut henki kysymyksessä, vaikka suuta pahasti polttikin.”
Lue lisää Arinan ankarasta alkutaipaleesta, jota maailman myrskyt säestivät, Arinan tarinasta. Juhlakirja ilmestyy toukokuussa 2017.
