Vuonna 1936 Arina teki tärkeän ja kauaskantoisen liikepaikkahankinnan, kun se osti omistukseensa Isokatu 18:sta laajan tontin rakennuksineen uutta keskustoimitaloa varten. Hallintoneuvostossa keskusteltiin, tulisiko taloon rakentaa kaksi vai viisi kerrosta. ”Säästäväisyyssiipi” kannatti matalampaa vaihtoehtoa, kun taas kunnianhimoisemmat jäsenet korkeampaa.
Viime mainittu vaihtoehto voitti, ja talon suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Armas Lehtinen SOK:n rakennusosastolta. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1938 ja talo ehti valmistua keväällä 1939 nippa nappa ennen talvisodan puhkeamista.
Talon alakertaan tuli runsaasti myymälätiloja, joita rakennusta kiertävien suurten ikkunoiden ansiosta kutsuttiin nimellä Lasi-Arina, toiseen kerrokseen suurravintola täysine anniskeluoikeuksineen ja ylimpiin kerroksiin ajanmukainen hotelli sekä yhdeksän asuinhuoneistoa. Kellarikerroksessa oli lisäksi varastotiloja.
Sodan jälkeen, kun kaikesta oli pulaa, Lasi-Arinasta sentään löytyi monenlaista. Yhteishyvä-lehti kirjoitti joulukuun numerossaan vuonna 1945, kuinka pitkät asiakasjonot kiemurtelivat Lasi-Arinan edustalla. Toimittaja kyseli toimitusjohtaja R. Ouralta, mitä ihmiset oikein jonottivat.
Oura vastasi:
”Nykyisen rahan runsauden ja tarjottavan tavaran niukkuuden vuoksi on luonnollista, että kaikki, jotka jotakin tarvitsevat, ryntäävät jonoihin. Huvittavana esimerkkinä mainitsen, että joitakuita päiviä sitten meille saapui miesten housunkannattimia 300 paria ja ne myytiin loppuun muutamassa tunnissa.”
Lue Arinan Tarinasta lisää legendaarisesta Lasi-Arinasta, suurravintolasta ja Hotelli Arinasta. Juhlakirja myynnissä nyt Arinan Prismoissa ja Sokos Pukumiehessä sekä prisma.fi.
